Blogi aikuisbaletin harrastajille

Tämä blogi on perustettu kotiharjoittelun tueksi minulle itselleni ja miksei myös kaikille niille jotka haluavat kertailla balettituntien sarjoja kotona.
Koskaan ei ole liian myöhä aloittaa tanssimista.

Jos aikuisbaletti kiinnostaa sinua hakeudu ihmeessä kurssille!
Tietoa aikuisbalettikursseista alueellasi saat esimerkiksi Työväenopistoilta.
Myös monet tanssikoulut tarjoavat aikuisbaletti-tunteja.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Kokeilua....


Kävin perjantaina kokeilemassa tamperelaisella Elwa Molin - Tanssiin kutsu koululla "aikuis baletti 2"-tuntia ja toiveenani oli löytää itselleni uusi koulu, jossa voisin käydä perjantaisin harjoittelemassa. En oikein tiennyt mitä odottaa, sillä varsin vähän oli onnistunut saamaan kokemus kommentteja Elwan tunneista, ainoa mitä sain oli toiselta tanssinopettajalta: "Noh, itse kyllä tekisin jotkut asiat toisin". Päätin kuitenkin rohkeasti mennä kokeilemaan tuntia ja täytyy rehellisesti myöntää, että tunnista jäi vähän ristiriitainen olo.
Elwa on kyllä hyvä opettaja ja tietää mitä tekee ja vaatii oppilaitaan myös sen mukaan. Mutta minulle ei tunnin jälkeen kyllä tullut heti sellainen tunne, että olisin löytänyt itselleni juuri sen oikean koulun. Voinkin sanoa, että Elwan tunneille menevän kannattaa olla kyllä paksunahkainen ja arvostan heitä jotka hänen tunneillaan käyvät säännöllisesti, minulle taisi tuo yksi kerta riittää. Mutta sain myös paljon arvokkaita ohjeita ja korjauksia, joihin aion keskittyä muillakin tunneilla, vaikka en jatkaisikaan Tanssiin kutsussa. Ehkä jos aikataulu antaa myöden, voisin koittaa mennä alemmalle tasolle tai aamubaletti tunneille, joissa on sekataso.

Kuitenkin suosittelen Elwa Molin - Tanssiin kutsu koulua, vaikka minulle se ei varmaan paras paikka olekkaan. Kannattaa kyllä käydä kokeilemassa, kokemus sekin ja sillähän se selviää soveltuuko tunnit itselle vaiko ei. :)

Haluan pitää baletin harrastuksena ja että se on hauskaa, en halua että siitä tulee pakko ja että joutuisin muuttamaan koko elämäntapani tai tuntemaan syyllisyyttä jos treenit jäävät väliin tai en ehdi harjoittelemaan kotona. Haluan myös kuitenkin kehittyä, mutta en sillä ehdolla, että tunnin jälkeen masentaa eikä tee mieli jatkaa enää ollenkaan. Olen tällaisen tanssijan elämän jo elänyt kertaalleen, enkä halua elää sitä uudelleen, vaan tällä kertaa haluan pitää harrastuksen harrastuksena, en pakkomielteenä. Olen jo kertaalleen elänyt kehityskaaren itku kurkussa ja tanssikengät pitkin seiniä, uhoten etten enää ikinä tanssi, joten ehkä tällä kertaa haluaisin kehittyä toisenlaisen palautteen avulla.

Ettei tämä postaus menisi kokonaan synkistelyksi, palaan edelliseen piruetti postaukseeni. Päänsäryn takia en menny lautanaina kuin yhdelle tunnille ja sinnekin buranan voimalla, noh mitäpäs muuta siellä käytiinkään kuin lyhyt tanko ja paljon keskilattiaa ja piruetteja. Tällä kerralla piruetit kuitenkin tuntuivat sujuvan - ehkä se johtui perjantai illasta ja Elwan tunnista, jossa teimme diagonaalista pique-piruetteja ja ne tuntuivat sujuvan hienosti. Lauantai tunnin jälkeen olo olikin mainio ja palkitsin itseäni pienellä kirpparikierroksella josta jäi käteen hieman uutta treenikampetta, mm. lämppäreitä: kietaisu bolero, shortsit ja untuvaiset lämppä tossut!


Lisäksi tulipa näin sunnuntain kunniaksi vähän leivottuakin:

Appelsiini suklaamuffineja kolmella erillaisella toppingilla. ;)
- kevyt appelsiini tuorejuusto (yllättävän ok)
- mansikka topping
- suklaa topping mariannerouheella
Jep. Leipominen on myös harrastukseni. Normaalisti leivon kakkuja ja piiraita, mutta nyt olen hurahtanut muffineihin ja muihin pieniin leivonnaisiin tämän talven aikana. :)

Aurinkoista kevään odotusta kaikille!

maanantai 21. helmikuuta 2011

Piruetit, piruetit, piruetit

Jokaisella taitaa olla se joku balettiliike, johon törmää ja kompastuu kuin ainoaan kiveen saharassa. Toisille se on developpé, toisille fondué... Itse pidän noista molemmista - minulla kompastuskivi sattuu olemaan se mistä ballerinat tunnetaan, nimittäin piruetit. Olo on vähintään vieressä olevan kuvan tasoa, kun yritän tehdä edes yhtä vaivaista piruettia.

Kerta toisensa jälkeen turhaudun, kun pirueteista ei tahdo tulla sitten yhtään mitään... Ja kun olen luonteeltani vielä sellainen, että pitäisi osata kaikki heti ensi yrittämällä, niin eihän siitä seuraa mitään muuta kuin paha mieli ja ärtynyt olo, kun tuntuu että on koko kurssin huonoin. Ja kun turhaudun muutaman epäonnistuneen yrittämisen jälkeen, ei yrittämisestäkään tule enää mitään... Tiedän, vain tekemällä oppii ja yritänkin aina puskea itseäni pois mukavuus alueeltani, jossa annan turhautumiselle yliotteen ja lakkaan yrittämästä.

Olen huomioinut ainakin muutaman asian, jotka häiritsevät piruetti yrityksiäni ja niistä mainittakoot muutama:
1. en uskalla/saa vietyä jalkaa passéhen asti, vaan jalka jää usein keikkumaan jonnekin coupen/cou-de-pied'n ja passén väliin...
2. en uskalla/saa suoristettua yliojentuvaa polvea ja tukijalka jää koukkuun ja kaikki tietävät ettei siitä seuraa hyvää.
3. tasapainossa petrattavaa... (heikot keskivartalon syvät lihakset)
4. huonon aukikierron ansiosta passéssa oleva jalka ei tahdo pysyä sivulla vaan kiertyy eteen, samoin kuin tukijalka.

Mutta periksi ei anneta!
Tiedostan heikot kohtani ja pyrin jokaisella tunilla keskittymään niihin, jos harjoittelemme piruetteja. Ehkä ne joskus vielä onnistuvat. :)

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Loppuja ja alkuja

Sain perjantaina aamulla viestin, jossa surukseni ilmoitettiin ettei tamperelainen Balettikoulu Jarna Hakanen enää jatka toimintaansa, vaan lopettaa opetuksen kokonaan. Ikävää, sillä olin ehtinyt tykästyä kouluun hyvin paljon, pidin opettajastamme ja muista aikuisoppilaista. :(
Koulun mukana menivät myös kärkitossutunti mahdollisuuteni, joten jouduin vähentämään tanssitunteja, ainakin hetkeksi. Kiitoksia kuitenkin ajasta jona sain olla oppilaananne ja toivottavasti tapaamme jossain tulevaisuudessa!

Olenkin nyt etsimässä tampereen seudulta uutta aikuisbalettia tarjoavaa balettikoulua, jossa olisi mahdollisuus kärkitossuharjoitteluun. Kiikarissani on jo muutama.

Onko kellään lukijoista kokemusta Elwa Molinin tanssikoulusta? http://www.tanssiinkutsu.net/
Olen kyllä kuullut joitain kommentteja ja toistaiseksi minulla on ollut koulusta hyvä kuva.
Sain koululta jo sähköpostia kyselyyni ja minulle ehdotettiin kyllä jo muutamaa tuntia, ajattelin mennä joko ensi viikolla tai seuraavalla katselemaan muutamia tunteja. :) En jää lumikasaan makaamaan, vaan aion kyllä hakeutua jollekin uudelle tunnille, joka korvaisi puuttuvan harjoituspäivän viikkoaikataulussani.

Sitten jotain mukavaa:



Tossut ovat olleet minulla jo jonkin aikaa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi tehdä postausta niistä, joten menköön tähän samaan. :) Kyseessä ovat siis tehtaalta tilaamani Grishkon Fouetté merkkiset kärkkärit, tällä kertaa oikeaa kokoa 3-XXX-M. Pehmittäminen on hyvässä käynnissä ja tossut tuntuvat todella hyvältä jalassa. ColorPointe kärpänen pääsi puremaan ja haaveilen jo muistakin väreistä: siniset, vihreät ja mustat olisivat mukavat...

torstai 3. helmikuuta 2011

Kaipuu takaisin treeneihin...

Kolmatta viikkoa ilman treenejä. :(
Elikkäs, olen ollut tanssikiellossa tässä nyt jo hyvän aikaa. Mainitsin pari postausta sitten sitkeästä kuumeesta, jonka takia jouduin pitämään pientä taukoa. Tauko kuitenkin venyi, kun kuume ei ottanut lauhtuakseen ja lopulta kun mukaan tulivat rintakivut, oli pakko lompsia lääkärille joka näytti ehdottomasti punaista valoa treeneille, kunnes kipujen ja kuumeilun syy olisi selvillä. Viime viikon ramppasin jatkuvasti lääkärin vastaanotolla, EKG:ssä (sydänfilmi), verikokeissa ja sydänentsyymikokeissa. Lääkäri itse epäili mahdollista sydänlihaksen tulehdusta, joten varmuuden vuoksi hän komensi liikuntakieltoon kunnes tulokset olisivat selvillä.

Äsken tuli sitten soitto lääkäriltä, että tulokset olivat nyt sitten valmiit. Pieniä eteislisäluontejä oltiin sydänfilmeissä todettu, mutta tulehdus- ja sydänarvot olivat olleet normaaleja, ei siis mitään hälyyttävää tai vakavaa, näin ainakin tohtori sanoi. Hän uskoi että rintakivut, puristus ja tasainen kuumeilu johtuivat todennäköisesti flunssan jälkioireiluista, olihan lenssu puhjennut äkillisesti ja hyvin rajusti. Treeneille hän näytti nyt keltaista valoa: rauhallisesti takaisin rutiiniin, ei mitään spurtteja heti alkuun.

Onneksi ei mitään vakavampaa. Rauhallisesti siis takaisin treenailemaan, sitä tuntee itsensä niin kankeaksi jo, että mahtaakohan jalka nousta enää mihinkään.


Ballet inspiration: